Lauantaina 28. helmikuuta heräsimme Sanlucar de Barramedassa hotellin 8:nessa kerroksessa aurinkoiseen aamuun.

Näkymä hotellin ikkunasta: vasemmalla niemen takana meri ja edessä Guadalquivir-joki

Aika isotkin laivat pystyvät kulkemaan joella. Joki on Andalucian pisin joki, pituutta sillä on 657 km ja Sevilla sekä Cordoba ovat joen varrella. Joen toisella puolella on Doñanan kansallispuisto, joka on myös maailmanperinkohde. Siellä viihtyvät myös monet Suomen muuttolinnuista.

Edessäni tyypillinen espanjalainen aamupala: cafe cortado, joka on tumma paahtoinen espresso, jossa on aavistus kuumaa maitoa, sitten paahtoleipä, johon kaadetaan pullosta oliiviöljyä ja lopuksi tomaattimurskaa pinnalle. Suosittelen, on hyvää. Takana hotellin ravintolan rekvisiittaa. Idän pikajunan vaunu ja junanlähettäjä.

Hotellin ulkoportaat ja Manzanilla-sherrytynnyreitä.

28. helmikuuta on Andaluucia-päivä, vähän sama kuin meillä itsenäisyyspäivä, jolloin kaupungin väki lähtee taloistaan kaduille ja ravintoloihin syömään. Tässä kello on n. 12:30 ja vasta pieni osa ihmisistä on kaduilla. Tarkoitus oli mennä syömään takana olevaan Casa Balbiinoon myöhemmin, mutta silloin se oli niin täynnä ihmisiä, ettei ollut mitään mahdollisuutta päästä ovista sisään. Jätimme sitten siellä käynnin seuraavaan päivään. 

Pääsimme sen sijaan syömään La Fonda-ravintolaan, jossa

otimme paahtoleivän, jossa oli vuohenjuustoa ja karamelisoitua sipulia. Oli hyvää, joten täytyy tehdä kotonakin.

Ravintola Despacho Vinon ruokalista. Otimme tortilla de camarones eli katrapuleipiä sekä ortiquillas eli merivuokkoja

Ennen kuvanottoa jo yksi katkarapuleipä syöty samoin yksi merivuokko - nälkäisiä kun olimme niin meinaa kuvanotto unohtua :-)

Hotellihuoneen ikkunasta kuva hetki ennen auringonlaskua n. 19:20

Nyt päivälliselle ajattelimme olla ajoissa, jotta pääsisimme suosikkipaikkaamme Casa Balbiinoon. Se on itsepalveluravintola eli menet katsomaan mitä tiskillä on tarjottavana, sitten tilaat ja noudat ruuan tiskiltä. Tyhjien lautasten keräilyyn pöydistä on kaksi miestä. Näin se pelaa, hyvää ruokaa ja verrattain halpaa.

Kuva tiskiltä

Kun näin, että tiskillä oli saatavana centollaa, niin sitähän heti tilaamaan. Centolla on kaiketi suomeksi hämähäkkirapu, joka elää Galician rannikolla pohjois-Espanjassa. Pirjo halusi Salmorejoa, joka on kylmää ja herkullista. Netissä on nimi käännetty kylmä tomaattikeitto, mutta mielestäni se ei ole hyvä käännös, mutta siellä on resepti.

Seuraavaksi katkarapuleipiä, katkaravut ovat pieniä ja kuorineen, mutta kaikki menee helposti alas :-)

Tässä miehiä valmiina välittämään pyyntösi keittiöön ja antamaan juomat. Samat miehet remmissä kuin vuosi sitten.

Näistä kanssa tykkään, eli munakoisorullan sisällä on iso katkarapu ja sitten rulla on friteerattu.

Talon Pulpo a la gallega, eli sanoisko imukuppimustekaloja, kun mustekalalajeja on niin paljon 

Sitten takaisin hotellille. Aamulla vakio aamupala hotellin alakerrassa ja sitten laukkujen kanssa bussiasemalle. Tunti bussissa ja sitten olimme tutussa Cadizin kaupungissa.