sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Viimeinen viikko Andaluciassa alkanut 22.04. 2013. Tuttujen ja mukavien paikkojen "hyvästely" Cadizissa alkoi. 23.04. kävimme tuliaisostoksilla El Corte Ingles-tavaratalossa. Ruokaosastolta ostimme illaksi kuvan taskuravun, paino 600 g, sille salsakastiketta ja valkoviiniä.





Seuraavana päivänä päätimme käydä läheisessä El Puerto de Santa Mariassa katamaraanilla.
Kerkesimme justiin opastetulle vierailulle Osbornen Bodegaan.



Oppaamme, itsekin Osbornen sukua, selitti kuinka viinitalo perustettiin vuonna 1772.
Paljon emme hänen espanjankielisestä selostuksesta ymmärtäneet, koska hän puhui nopeasti ja paikallismurteella.


Mutta kiva oli kierroksen jälkeen tutustua pöydän antimiin: Manzanillaa, Finoa, Sherry Olorosoa ja Sherry Creamiä ja tietenkin Brandy Magnoa. Palanpainikkeena oli oliivia, perunalastuja ja kuivaleipää, jonka päälle sai panna heidän kinkkupateeta. Kerroimme olevamme Suomesta, mitä muut tietysti ihmettelivät, oli mukana myös nuoripari San Fransiscosta ja perhe Baskimaasta, muut olivat sitten espanjalaisia.

Osborne tuotaa myös kinkkuja (Jamon Iberico), tuotemerkillä Cinco Jotas eli 5J.
Kuvan laukussa oli kinkku, ja laukku maksoi 390 €.
Kauppaan jäi laukku monestakin syystä, nykyisin lentokoneeseen saa ruumaan laittaa vain yhden laukun/matkustaja ja painoa saa olla laukulla vain 23 kg. Käsimatkatavaroita vain 1 ja 8 kg/matkustaja. Meillä oli tavaraa kertynyt liikaakin ja niinpä alkuviikosta laitoimme 10 kg tulemaan postissa. Virkailija otti 57 € ja sanoi, että lentokentällä olisivat ottaneet ylipainosta 3 kertaa enemmän.
Kaupasta ostimme sitten matkamuistoksi Carlos I-pullon ja 2 manzanilla lasia :-)

Seuraavana päivänä kävimme suosikkibaariksi tulleessa Nonossa (jota espanjan opettajani Jose Manuel suositteli) syömässä päivällä ja illalla Rayuelassa. Omistaja antoi meille muistoksi pienen kupin ja lähtiessä halasin vielä häntä ja kiitin mainiosta ruuasta, joka oli raakaa tonnikalaa japanilaistyylisesti tehtynä.

Perjantaina 26.04. luovutimme sitten asuntomme sen vuokranneelle Amelialle ja junamme lähti 13:30 ja kuudelta olimme sitten Madridissa, jossa yövyimme lähellä lentokenttää.
Illalla söimme vielä sushia hotelin ravintolassa ja sitten nukkumaan, koska aamulla oli herätys kuudelta ja laukkujen uudelleen pakkaus, jotta 23 kg/laukku ei ylittyisi.
Lento lähti 10:15 ja Helsinkiin saavuimme 15:10. Antti ja Arto olivat palaamassa Abu Dabista ja saaneet laukkunsa 10 min aikaisemmin ja Antin autolla sitten huristimme takaisin Ähtäriin. Lomareissumme pituudeksi tuli 11 viikkoa.

Nousu Madridista, takana lumihuippuisia vuoria
Toisen kerran kevään aikana lähdimme Cordobaan 15.04. junalla. Matka kesti noin 3 h 15 min.
Kävimme Alcazar linnoituksessa, jossa hienointa oli puutarha.


Puutarhaa, takana linnoitus
Sama suihkuallas illalla, musiikki vain puuttuu.
Parasta oli että, samalla lipulla pääsi vielä illalla seuraamaan valo- ja ääniesitystä.

Vesiallas oli täynnä kelluvia kukkia
Kävimme myös Casa Andaluzissa, joka oli vanha talo ja oli nyt museona.


Seuraava tutustumiskohde oli Casa Sefarad.














Seuraavana päivänä tutustuimme Palacio Vienaan, joka on ollut rikkaan perheen palatsi, jonka he myivät pankille 1980 luvun alussa ja nykyään se on museona.

Näkymä yhdelle patioista





Palatsin sisällä kiersimme sitten huoneita tiukan oppaan mukana (kukaan ei uskaltanut kysyä häneltä mitään). Tämä on viimeinen kuva sisältä, koska hän huomasi kuvaamiseni ja tokaisi, että ei kuvia sisältä.



Kuva kaupungin läpivirtaavasta Guadalquivir joesta  20.03. 2013

17.04. otettu kuva, ja vedenpinta on laskenut yli metrin

Tulvan tuoman hienon hiekan siirtoa uuteen paikkaan

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Joka perjantai on Cadizissa mahdollisuus katsoa ja kuunnella flamencoa flamencopaikoissa (Peña).
Paikkoja on monia, mutta ehkä kuulisin on Peña La Perla eteläisellä rantakadulla. Kävimme siellä
12.04. 2013 ja toisen kerran viikkoa myöhemmin, sisäänpääsy ei maksa mitään. Tänään 20. 04. kävimme Teatro Fallassa, jossa oli 3 ihmisen flamencoesitys, lippu maksoi 15 € ja kuvaus oli ehdottomasti kiellettyä. Esitys oli loistava ja yleisö nousi lopussa seisaaltaan taputtamaan.
You Tubessa, kun laittaa hakusanaksi Rosario Toledo, niin saa käsityksen hänen taidoistaan.

La Perlassa esitystä odotellessa: suolavedessä keitettyjä pieniä katkarapuja, jotka syödään kuorineen.


La Perlan esityslava
Taidenäyttelystä poimittua:

Mitä näette taulussa ?

perjantai 19. huhtikuuta 2013

08.04. 2012 heräsimme aikaisin ja talsimme linja-autoasemalle lähteäksemme Granadaan.
Bussi lähti 09:00 ja matkaan meni n. 5,5 tuntia. Sevillassa oli puolen tunnin tauko.
Granada on saanut nimensä granaattiomenapuun mukaan ja sen tunnetuin nähtävyys on Alhambra, joka on maurien (islaminuskoisten) korkealle mäelle rakennettu kokonaisuus, joka koostuu linnoituksesta (Alcazar), sultaanin kesäpalatsista ja puutarhasta (Generalife), moskeijasta (Medina) ja
Kaarle V:n palatsista ja itse Alhambran palatsista.

Takana näkyvät Sierra Madren lumihuippuiset vuoret, itse kaupungissa lämpötila oli + 17 C.
  Alhambra nimi tulee arabian kielestä ja tarkoittaa punaista linnaa, käytetty savi on punertavaa.
Linnoitusta aletiin rakentaa 800-luvulla ja se valmistui 1500-luvulla. Kaupungista tuli 1238 islamilaisen Granadan pääkaupunki, jona se oli 2. tammikuuta 1492 asti, jolloin katolilaiset kuninkaat
Isabella ja Ferdinand valloittivat kaupungin ja se liitettiin Kastiliaan.
Kerrotaan, että sulttaani Boabdil oli paetessaan katsellut eräältä kukkulalta Alhambraa ja sen alapuolella levittäytyvää laaksoa ja purskahtanut itkuun. Silloin hänen äitinsä tokaisi legendan mukaan näin: »Osaat itkeä kuin nainen sen vuoksi, jota et kyennyt puolustamaan kuin mies.»
Taistelussa kuoli peräti puolet Boabdilin kolmestasadastatuhannesta sotilaasta. Piirittäjät menettivät kolmetuhatta miestä.
Kesäpalatsin istutuksia Generalifessä
Kuva Generalifestä taustalla linnoitus Alcazar
Vesiallaspiha sultaanin kesäpalatsissa
Generalifen palatsi oli Nasrid-sultaanin kesäpalatsi ja maaseutukoti Granadassa. Palatsi ja sen puutarhat rakennettiin Muhammed III:n hallituskaudella (1302 -1309). Alunperin palatsiin pääsi kuilun yli Alhamrasta katettua siltaa myöten.

Näkymä Alcazarin linnoituksesta alapuoleiselle vanhan kaupungin kadulle, välissä virtaa joki
Alcazarin puolustuskäytävällä, takana lumihuippuiset Sierra Madren vuoret
Alhambran myrttipiha, altaassa neidot ennen uiskentelivat, nyt vain kultakalat



Alhambran leijonien piha
Nykyään Granadassa on n. 240 000 asukasta. Kolmen kaupungissa vietetyn yön jälkeen palasimme 11.04. 2013 juuri ennen puoltayötä takaisin Cadiziin.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Viña on kaupunginosa Cadizissa ja Viñan naiset olivat päättäneet järjestää 06.04. muotinäytöksen Palman kadulla. Kaupunginosan tavalliset perheenäidit olivat pitäneet talven aikana "ompeluseuroja" ja ommelleet itselleen yhden tai kaksi juhlapukua, joita käytetäisiin loppuvuoden juhlissa.
Ompelukerhon nimi oli Mujeres de acero (Teräsnaiset).

Mitä vanhat edellä ....






sitä nuoret perässä. Suosionosoitukset olivat valtavat. Kuulttajana oli mies, joka kertoi mistä kankaasta puvut oli tehty, mutta ...
oli hänellä omiakin kommentteja kuten vamos a ver otra vez ( katsotaanpa vielä toisen kerran). 




 Yleisö osoitti suosiotaan huutamalla: bravo, muy bien, guapa ja Ole !

Mukana olivat: Natalia, Veronica, Fatima, Chani, Pepi, Carolina, Carmen, Sara, Virginia ja Isabel vain muutaman mainitakseni











perjantai 5. huhtikuuta 2013

Lohikäärmepuu (Drago) on meillä yleensä huonekasvina ja kasvaa noin 1 - 2 m:n korkuiseksi. Kotinurkillamme (150 m ja kulman takana) kasvavasta puusta otin seuraavat kuvat 27.02. 2013:


Puun takana taidekoulu

Puun ikä arviolta n. 300 vuotta.

31. 03. 2013 näkymä oli tälläinen:

Nyt on sitten alkanut syyllisten etsintä: yöllä ei ollut kovaa tuultakaan, virkamiehet kiistelevät kenen vastuulle puun hoito kuului. Mielestäni puuta olisi pitänyt tukea joko maastapäin tai rakennuksen seinästä. Surullinen olo, kun vielä ajattelee, että se oli kaupunpungin vanhin ja komein lohikäärmepuu.


 06.04. 2013 tuli portiin kuolinilmoitus, tässä käännös:
 Cadizin taidekoulun vuosisatoja vanha lohikäärmepuu
             D.E.P (Descansa en pas = lepää rauhassa)
Kuoli 30-03-2013 300 vuoden ikäisenä. Syynä puisto-osaston välinpitämättömyys ja laiminlyönti.
Cadizilaiset  muistavat sinut aina vapauden sympolina ja nykyisten poliitikkojen välinpitämättömyydestä.