Sunnuntaina 23. marraskuuta aurinkoista ja lämpötila klo 11:00 + 4 astetta. Päätin tutustua Kaupungintaloon.

Kaupungintalo joen varressa

Bosnian sota oli Jugoslavian hajoamissotiin kuulunut sota, joka käytiin 29. helmikuuta 1992 - 21. marraskuuta 1995.

Serbien ampumat kranaatit aiheuttivat tulipalon elokuun 25 - 26 välisenä yönä vuonna 1992, jolloin 70 % kirjaston kirjoista tuhoutui. Kaupungintalo on Sarajevon sympoli, koska kaupungintalon historia on Sarajevon historia. Se valmistui v. 1896 ja 1949 se muutettiin kansalliskirjastoksi. Aikaisemmin kirjoitin, että Itävallan arkkiherttua piti sielä viimeisimmän puheensa ennen paluumatkalla tapahtunutta murhaa. Kuukauden päästä murhasta Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle ja ensimmäinen maailansota alkoi.

Sodan jälkeen vuosina 1996 ja 1997 Itävalta avusti katon korjaustöitä 250 000 eurolla. Myöskin Unkari ja Espanja ovat avustaneet  restaurointitöissä. Euroopan komissio avusti vuosina 2000 - 2004   2 250 000 eurolla. Toukokuun 9. 2014 22 vuotta sen jälkeen kun se oli tuhotunut rakennus oli saatu valmiiksi. Restaurointityöt liittyivät  I :sen maailmansodan muistojuhlallisuuksiin.

 

Portaikon katon maalaukset

Portaikko 2-kerrokseen

Kattoikkuna

Katon maalauksia

Juhlasalin katto

Näkymä juhlasalin ikkunasta etelän vuorille päin, alapuolella virtaa joki

Kaupunginvaltuuston istuntosalia

Valtuustosalin kattoa

Näkymä valtuustosalin ikkunasta pohjoiseen päin

Alakerran lattia kattokupolin alla, näyttelyn pystytys menossa

Matkalla joen yli sillan kaiteella oli vanha viisas

Sillan toisella puolella olevaan taloon Inat Kuca liittyy seuraava tosi kertomus:

Sen jäkeen kun Itävalta-Unkari oli valloittanut Bosnia ja Herzegovinan he alkoivat rakentamaan lukuisia rakennuksia, kuten Postin, museoita, oikeuspalatsin ja lukuisia muita palatseja. Mutta kun he aikoivat rakentaa Kaupungintalon, he kohtasivat Bosnialaisen itsepäisyyden. He halusivat rakentaa Miljacka-joen oikealle puolelle valtavan rakennuksen, ettei sellaista oltu ennen nähty. Tällöin se näyttäisi hallitsevan monarkian mahtia. Mutta aiotulla paikalla oli vanhan miehen, jonka nimi oli Benderiia, talo. Hän ei halunnut sallia talonsa purkua eikä maansa haltuunottoa mistään syystä. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen itsepäinen mies sanoi lopulta, että jos hän saisi laukullisen kultakolikoita ja jos he siirtäisivät hänen talonsa tiili tiileltä joen toiselle puolen hän suostuisi. Rakentajilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua hänen pyyntöönsä vuonna 1895. Siitä lähtien Benderiian taloa on kutsuttu nimellä Inat Kuca (itsepäisen taloksi) ja vuonna 1997 se muutettiin periteiseksi Bosnialaiseksi ravintolaksi.

Ravintolaa sisältä

Miekkoja, pistooleita ja kiväärejä eri aikakausilta

Vanhat lamput ja kattomaalaukset

Pöydän lasilevynkin alla esineitä menneiltä ajoilta

Ikkunasta näkyykin talon vanhalla paikalla oleva nyt restatauroitu Kaupungintalo

Cevapi, eli grillattua jauhelihaa pita-leipää ja raakaa sipulia

Klepe, eli bosnialaista raviolia, sisällä jauhelihaa

Tässä vielä kuva talosta kahden päivän päästä