Perjantain kierros panimossa jatkui tutustumisella maanalaisiin käymiskellareihin.

Kuvassa mies on hakulla louhimassa, katto tuettiin parruilla (kuvan mies ei ole oikea, olisko naama tehty vahasta tai muovista)

Yhdyskäytävä, josta sivullepäin on louhittu kellarit tynnyreille

kaaviokuva luolastosta, pieni osa luolastoa oli muutettu panimon ravintolaksi

Näissä tynnyreissä valmitetaan edelleen olutta, ja makua verrataan sitten uusissa kartiopohjaisissa rst-käymistankeista saatavaan olueeseen, jotta uusilla laitteilla saatava olut maistuisi samalta kuin näissä tehty.

Pilsner Urquell on pohjahiivalla käytettyä ns. pale lager olutta. Tynnyriin tehdyistä merkinnöistä selviää, että se on 2. lokakuuta täytetty vierteellä, jonka lämpötila on 5 astetta, H-III tarkoittaa, että hiiva on nyt kolmannen kerran käytössä. Samaa hiivaa voidaan käyttää 6 kertaa. Lokakuun 2. päivän jälkeen käyminen on nostanut lämpötilaa niin, että se oli vierailupäivänämme 8,5 astetta.

Vierailun lopuksi saimme sitten lasilliset vanhoissa tynnyreissä käynyttä olutta. Olut oli suodattamatonta ja pastorisoimatonta, sitä saa panimon ravintolassa ja joistakin ravintoloista Plzenissä ja Prahassa. Tälläisen oluen säilyvyys on n. 5 päivää. Mainittakoon vielä, että oluessa on käytetty Saaz-humalaa, josta johtuu osaltaan sen hyvä maku. Suomalaisista oluista keltaisen Kukko-oluen maku vastaa lähinnä Pilsner Urquellia.

Tässä jäävarasto. Ylhäällä olevaasta aukosta pudotettiin talvella sahatut jäät.

Kuvista näkee miten jäätä nostettiin

Oluen kuljetuskärryt ja istutuksia.

Panimolla käynnin jälkeen lähdimme tutustumaan kaupunkiin.

Uutta ja vanhaa 

Raatihuone

Kaupungilla ravintola Na Parkanussa panimomuseon talossa, lautasella possun niskaa, pinaattia ja perunaknöödeliä. Hyvää.

Valkosipulikeittoa, hyvää tämäkin

Syönnin jälkeen palasimme rautatieasemalle ja takaisin Prahaan.