Pitkäperjantai 18.4.
Aamupalaksi siis leipää ja päälle punaista kaviaaria, joka itse asiassa ei ole kaviaaria, vaan lohen tai taimenen mätiä. Mäti on mielestäni parempaa kuin meillä myytävä, koska se ei jostaan syystä ole niin kovakuorista.
Aamupalan jälkeen suihkuun kylpyammeeseen, jossa krasiivaja dievuska katselee seinästä peseytymistäni.

Aamu on aurinkoinen, mutta viileä vielä ja ajattelin kuvata lähistön nähtävyyksiä.

Asuinrakennuksemme ja laiturissa ravintolalaiva Flying Dutchman. Taustalla sillan takana Vasilin saari.

Pirjon piti palata asuntoomme vaihtamaan kenkiä, joten sovimme tapaamamme n. 400 m:n päässä ohjuspatterin luona.

Kukaan ei huomannut kun kuvasin

Lentäisköhän Keski-Suomeen saakka, jos vähän kääntäis ?

Isoisä ja lapsenlapsi sekä isotykki

Tähtääjän paikkako ?

Rihlattu putki, josko parantaisi osumatarkkuutta

Tulihan se Pirjo lopulta. Takana tuo asuintalomme.

Mörssäri, jolla pystyi ampumaan räjähtäviä kuulia eli ajalta ennen kranaatin heittimiä. Käytettiin ainakin linnoitusten piirityksissä joskus 1700 ja 1800-luvuilla

Tähän museoon emme menneet vaan jatkoimme matkaa kohti metroasemaa.

Tässä karhu erään rantakadun ravintolan edessä

Ei ole laskeutunut Ufo vaan Gorkovskajan metroasema

Metron portailta otettu kuva moskeijasta, jonka kaksi minareettia on remontissa

Meillä oli Tainan matkamittari-blogin innoitamina tarkoitus etsiä gruusialainen tai nykyisin georgialainen ravintola Heinätorin läheltä. Siis metrolla Sadovajan metroasemalle. Valtavan iso oli Heinätori ja täynnä pieniä myymälöitä. Kerran kysyimme missäpäin on Sadovaja katu ja Heinätorin lounaiskulmasta etsimämme löytyikin. Tässä sitten kuvia sieltä:

Yläkerran ravintolasalista.Valkohattuinen pääkokki ei juurikaan puhunut muiden mustapaitaisten kokkien kanssa vaan hoiteli georgialaista pystyuunia.

Munakoisorullia, joiden sisällä saksanpähkinämössöä, uskomattoman hyviä

Ravintolan nimi on Hatsu Hartso eli haluan Hartsoa.  Hartso on lammaskeittoa ja taasen uskomattoman hyvää

Lavash-leipää ja sen kanssa mausteista tomaattikastiketta. Oliskohan nimeltään Satsibeli-kastike.

Lopuksi piti vielä saada Khinkaleita, 1 kpl molemmille. Nämä ovat kanssa hyviä. Ensimmäisen kerran söin niitä Tbilisissä ja sen jälkeen Tallinassa Must Lampaassa, sitten Pietarissa ravintola Kuvshinissa Vasilin saarella. Khinkalissa on vehnästä tehdyn taikinan sisällä täyte, joka voi olla lampaanjauhelihaa, sieniä,perunaaa tai muuta jauhelihaa. Keitetään vedessä ja syödään sormin kuten kuvassa.

Syönnin jälkeen kävelimme Nevskille.

Singerin talo, joka on Nevskin ja Gribojedovin kanavan kulmassa. Talo rakennettiin 1902-1904 Singerin ompelukone-yhtiölle. Vuodesta 1919 talossa toimi Pietarin suurin kirjamyymälä. Siitä tulee talon toinen nimi kirjojen talo Dom Knigi. Talon seinät on päällystetty graniitilla, joka on tuotu Pernajasta läheltä Loviisaa.

Dom Knigin kohdalta lähti kanavaristeily. Ei muuta kuin sitten kyytiin.

Tässä mennään Gribojedovan kanaalia ohi Kirkon Veren Päällä

Parin sillan alta Reki Moijka kanaalia pitkin ja sitten Eremitaassin ohi Nevalle. Kuvassa Pietarin ja  Paavalin linnoitus.

Talvipalatsi eli Eremitaassi Nevalta päin

                                                     Tässä mennään asuntomme ohi

Sitten mentiin Nevaa ylöspäin ja käännyttiin Reki Fontankille, Kuvassa Pietari Suuren palatsi ja Kesäpuutarhaa.

Kanava - jokikierros kesti tunnin ja tässä on tultu takaisin Kirkko Veren Päällä kohdalle

Mielenkiintoinen rakennus kirkon takana ja laatuautoja

Sitten Stolleen piirakalle

Motskov - silta

Erimitasin käytävä kanaalin yli, takana Nevan toisella puolen näkyy asuntomme

Sitten jättläisten käytävän läpi Palatsiaukiolle. Takana näkyy Iisakin kirkko. Joku taika on siinä kun nainen hieroo yhden patsaan varvasta. Mikähän ?

Palatsiaukion pylvään jalusta. Venäjän tsaarille Aleksanteri 1.:lle

ja itse pylväs, joka muistaakseni on tuotu Suomesta kokonaisena

Sitten sillalle ja Vasilin saaren Rostovin pylväiden ja toisen sillan kautta Petrogradin saaren asunnollemme.